Viikon agilityharjoitus 17/2024
Viikon harjoitteet ovat saaneet vaikutteita norjalaisen tuomarin Kine Eimhjellenin radoilta. Tekemistä ja vauhtia treeneistä ei ainakaan puutu, joten ei muuta kuin treeni-iloa!
Agilitysta on tullut viime vuosikymmenten aikana varsinaista kilpaurheilua. Agilitykoira on urheilija, josta täytyy ja kannattaa pitää erinomaisen hyvää huolta. Ei missään nimessä urheiluväline vaan urheilija, joka vaatii suunnitelmallista treenausta. Kuten edellisessä kirjoituksessani tuli jo esille, agility on koiralle fyysisesti hyvin rankka laji. Itse ajattelen asian niin, että kun altistan koiran rankalle lajille, olen myös velvollinen huolehtimaan sen kokonaisvaltaisesta huoltamisesta. Tavoitteiden saavuttaminen ei koskaan saa olla tärkeämpää kuin koiran tarpeisiin keskittyminen. Meillä ihmisillä on vastuu koiriemme hyvinvoinnista. Vastuu, että agilitykoira on sopivassa kunnossa lajia varten. Se on terve, normaalipainoinen ja omaa hyvän lihaskunnon.
Useimmille aktiiviharrastajille koiran huoltamisen merkitys on onneksi jo täysin tuttua. Lajiin tulee myös koko ajan lisää uusia harrastajia, joten pidän tärkeänä puhua ja kirjoittaa asiasta. Kouluttaessani olen huomannut, että osa ohjaajista aliarvioi agilityn fyysisiä vaatimuksia koiralle. Ei ehkä käsitetä kuinka fyysistä agility koiralle on tai ajatellaan, että pelkät agilitytreenit riittävät tarpeeksi kasvattamaan koiran kuntoa. Yllättävän usein törmää myös ajatukseen, ettei urheilukoiria tarvitse huoltaa, kun vain huolehtii koiran monipuolisesta liikunnasta.
Tärkeää olisi tiedostaa, että vaikka tekisimme kaiken oppikirjan mukaisesti niin agilityradalla tai missä tahansa radan ulkopuolella koira voi liukastua, kaatua tai esimerkiksi pudota esteeltä, jolloin voi syntyä nyrjähdyksiä tai revähdyksiä. Nyrjähdykset ja revähdykset voivat olla akuutteja tai hyvinkin piileviä. Ainoa merkki vammasta voi olla pikkuhiljaa huonontuva suorituskyky. Agilitya säännöllisesti harrastavan koiran olisi hyvä käydä hierojan, eläinfysioterapeutin tai osteopaatin käsittelyssä 2-4 kk välein.
Kaiken perustana on toki ehdottomasti koiran hyvä fyysinen kunto. On turha lajiharjoitella, jos ei ole peruskuntoa. Hyvä fyysinen kunto auttaa myös ehkäisemään tapaturmia ja loukkaantumisia. Agilityssa se on varmastikin myös kisoissa huippusuorituksen perusedellytys. Nuoresta koirasta lähtien tärkeää olisi lähteä rakentamaan koiralle huolellisesti fysiikka ja kestävyys kuntoon ennen vaativien lajitreenien aloittamista. Koira tarvitsee voimaa lihaksiin, liikkuvuutta niveliin, joustavuutta sekä kropan hallintaa liikkuakseen hyvin agilityradalla. Tasapainoisen kropan saavuttamiseksi koiralle olisikin hyvä treenata lihasvoimaa, nopeutta, notkeutta sekä kestävyyttä.
Hyvästä kunnosta ei ole hyötyä, mikäli koiran verryttelyistä ja jäähdyttelyistä ei pidetä huolta. Jokaiseen treeniin ja kilpailusuoritukseen kuuluu tärkeänä osana huolellinen alkulämmittely ja jäähdyttely. Usein käyttämäni vertaus on, että ei kukaan ihminenkään halua lähteä juoksemaan 110 metrin aitoja ilman kunnollista alkuverryttelyä. Verryttelyiden merkitys koiralle ennen agilitysuoritusta on hyvin suuri. Jos koira otetaan suoraan autosta agilityradalle ovat sen lihakset kankeat ja joustamattomat, joka lisää suuresti vammautumisen riskiä. Vaikka koira ei loukkaantuisikaan, niin kylmillä lihaksilla koira ei pysty yhtä hyvään suoritukseen kuin lämmitetyillä lihaksilla.
Perusteelliseen alkuverryttelyyn kuuluu vähintään 20 minuuttia yleisverryttelyä sekä hieman lajinomaista treeniä kuten esim. spurtteja ja/tai räjähtäviä lähtöjä. Koiran olisi myös tärkeätä päästä liikkumaan laukassa ennen suoritusta, sillä jokainen askellaji käyttää lihaksia hieman eri tavalla. Ideaali tilanne on, jos pääsee ottamaan muutaman verryttelyhypyn tai esimerkiksi hyppytekniikkaa ennen varsinaista ratasuoritusta. On olemassa paljon erilaisia kehonhallintaharjoituksia herättämään hyppäämisessä tarvittavia lihaksia, joita on myös mahdollista tehdä pienessä tilassa. Esimerkiksi erilaiset pyöristämiset alas ja sivuille namipalan kanssa, vartalon ja niskan taivutukset sekä kahdeksikko ohjaajan jalkojen välissä, ovat hyviä harjoituksia herättämään raajojen liikeratoja.
Loppuverryttely on vähintään yhtä tärkeätä tehdä huolellisesti. Sekä loppu- että alkuverryttelyn kestossa tulee myös ottaa huomioon ulkolämpötila. Loppuverryttelyyn sisältyy oleellisesti mielestäni myös muutaman tunnin päästä treenistä tehtävä palauttava lenkki. Mikäli treenit ovat myöhään illalla niin palauttavan lenkin voi tehdä seuraavana aamuna.
Kuten monessa muussakin asiassa myös koiran fyysisen kunnon kehittämisessä laatu korvaa määrän. Tässä tekstissä keskityin tarkoituksella vain urheilukoiran liikunnan sekä kehon huoltamisen tärkeyteen. Missään nimessä ei saa unohtaa ravinnon ja levon tärkeyttä urheilukoiran elämässä. Hyvän fyysisen suorituskyvyn saavuttaminen on yhtä vahvasti kiinni oikeanlaisesta ravinnosta sekä riittävästä levosta.
Kirjoittaja
Mari Sydänmaanlakka toimii valmentajana Niinu Agility Sportissa. Mari on positiivinen ja motivoiva kouluttaja, joka on perehtynyt erityisesti koiran fysiikkaan. Vahvan esteratsastaja taustan myötä Mari on erityisen kiinnostunut koiran hyppytekniikasta sekä kokonaisvaltaisesta koiran kehon rakentamisesta ja hyvinvoinnista.
Osa onnistuvaa harjoittelua on harjoitella turvallisissa ja korkealaatuisissa harjoitteluolosuhteissa. Niinu Agility Sportin koulutukset järjestetään erityisesti agilitykäyttöön suunnitellussa, viralliset kilpailumitat täyttävällä, Niinu Agility Sportin areenalla. Lämpimässä hallissa on sisä-wc:iden ja kahviotilan lisäksi kilpailijoiden ylistämä, agilitykäyttöön huippuluokan ominaisuudet tarjoavat, Saltex®-keinonurmi, Smart-99®-estesarja ja Grip®-avotunnelit.
Niinu Agility Sport on nyt mukana Facebook-sivun ja -ryhmän lisäksi myös Instagramissa tunnuksella @niinuofficial ja Twitterissä ja tunnuksella @NiinuAgility. Joko seuraat meitä?
"Niinulassa" järjestetään joka viikkoa useita erilaisiin teemoihin liittyviä kursseja. Näihin kursseihin liittyvät treeniradat julkaistaan Facebook-heimossamme.
Jos et ole vielä kuulu Facebook-heimoomme, niin mikset liittyisi iloisen mielen ryhmäämme saman tien? Liittyminen on ilmaista, vapaaehtoista, eikä sido sinua mihinkään!
Intohimoisia ja iloisia treenejä!
Viikon harjoitteet ovat saaneet vaikutteita norjalaisen tuomarin Kine Eimhjellenin radoilta. Tekemistä ja vauhtia treeneistä ei ainakaan puutu, joten ei muuta kuin treeni-iloa!
Viikkorata on saanut vaikutteita saksalaisen tuomarin Rene Blankin kisaradalta. Kaikki harjoitteet sisältävät tällä viikolla mukavasti vauhtia ja kivoja tehtäviä. Treeni-iloa!
Meillä oli ilo saada saksalainen Bozena Schröder pitämään seminaaria, joten niinpä viikkoratana käytetään hänen harjoitettaan. Mölleille on suunniteltu oma treeninsä. Treeni-iloa!